Matkustan ympäri MATKa pedagogiikan kenttää ajatuksissani ja koetan hahmottaa koulutuksen kokonaisuutta: työskentelytapaa, verkostoa, omia kehittymistoiveitani ja työpaikan kehittymistarpeita. Kaikkialla törmään museopedagogiikka-termiin. Miten siihen pitäisi suhtautua, kun olen töissä tiedekeskuksessa?
Museoita ohjaa lainsäädäntö. Ne ovat muistiorganisaatioita, joiden toiminnan ytimessä ovat kokoelmat. Tiedekeskus taas määrittelee itse itsensä ja sen tehtävä on popularisoida tiedettä ja kertoa tieteen sovellutuksista.
Oma kotipesäni on tiedekeskus Pilke, joka kertoo pohjoisen metsän kestävästä käytöstä. Vaatimaton tavoitteemme on maailman pelastuminen uusiutuvien luonnonvarojen, kuten metsän, kestävällä käytöllä. Ensiaskel tavoitteen saavuttamisessa on suomalaisten metsäsuhteen uudistaminen.
Tiedekeskuksessa ei ole kokoelmaa. Sen sijaan meillä on koko nykyhetken todellisuus sekä tulevaisuuden mahdollisuudet. Näistä valitut teemat on nostettu näyttelyyn siten, että yleisö haastetaan itse tekemään ja kokeilemaan. Kävijä itse muodostaa oman oppimiskokemuksensa. Pilkkeessä tarjoamme elämyksiä ja erilaisia näkökulmia kävijän oman metsäsuhteen rakennuspalikoiksi. Asiakas eli yleisö on kaiken toiminnan keskiössä.
Jyväskylän kaupungin pedagogisessa strategiassa todetaan, että "Yleisötyössä museo lajentaa toimintaansa muuhunkin, kuin varsinaisen sisällön tuottamiseen." Onko tässä merkittävin ero museon ja tiedekeskuksen välillä? Omassa työssäni koen, että "yleisötyö" on varsinaista toimintaa ja näyttely on tehty sitä varten.
Lähtökohdat ovat jokseenkin erilaiset museoissa ja tiedekeskuksissa. silti niissä toimivat varmasti sanat pedagogiset periaatteet ja menetelmät. Tosin minulla on kokemus vain tästä yhdestä ainutlaatuisesta tiedekeskuksesta. En tunne museoiden toimintaa kovin hyvin. Kertokaa te, joilla on erilaisia näkökulmia ja kokemuksia oppimisympäristöjen kirjosta: Onko eroa museopedagogiikan ja tiedekeskuspedagogiikan välillä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti